Laskenta-aika

Jälkilaskenta tehdään Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.-28.2 ja Oulun sekä Lapin alueilla 15.1.–15.3.

Laskettavat lajit

Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.

Näin teet laskennan  

Koko kolmio lasketaan yhden päivän aikana, ja se voidaan tehdä useamman laskijan yhteistyönä. Hyvien laskentasäiden sattuessa laskenta kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman pian. Laskenta on erittäin altis sää- ja lumioloille, ja tämän vuoksi sopivia laskentapäiviä on loppujen lopuksi varsin vähän. Talvilaskennan tuloksiin vaikuttaa laskentahetken säätä enemmän sen ajan säätila, jona jäljet ovat syntyneet, eli edellisen yön tai öiden. Jälkienkertymäaikana ei tulisi olla erityisen kovia pakkasia, lumisateita tai kovia tuulia. Ylipäätään lumipeitteen on oltava sellainen, että lumikon kokoisen eläimen jäljet painuvat lumeen ja säilyvät tunnistettavina laskennassa.

Laskennassa edetään hiihtäen tai kävellen maastoon merkittyä kolmion sivua pitkin. Varsinaista laskentaa edeltää esikierto, jolloin peitetään tai merkitään tunnistettavasti (esim. lyömällä sauvalla iso rasti jäljen päälle) kaikki kulku-uran poikki menevät jäljet. Esikierron voi tehdä yksin.

Varsinainen laskenta tehdään yhden vuorokauden kuluttua esikierrosta, ja siinä lasketaan kaikki esikierron jälkeen syntyneet jäljet. Mikäli esikiertoa ei tehdä, laskenta voidaan suorittaa 1–2 vrk:n kuluttua sellaisesta lumisateesta, joka on peittänyt siihen mennessä syntyneet jäljet. Jälkien kertymäaika saa olla useampia vuorokausia alueilla, joilla riistakannat eivät ole erityisen runsaita. Etelä-Suomessa kolmiolinjalle voi vuorokaudessa syntyä yli 200 jälkeä, jolloin usein on hyvin hankalaa laskea jälkien lukumäärä jäniksen tai valkohäntäpeuran poluilta. Pohjoisessa jälkien kokonaismäärä jää paljon pienemmäksi, jolloin jälkien kertymäaikaa voi pidentää. Kertymäajan yksikkö on vuorokausi, eli iltayön lumisateen jälkeen ei aamulla tule lähteä jälkilaskentaan. Pidennetystä kertymäajasta ei sinänsä ole haittaa, paremminkin päinvastoin.

Talvilaskennassa kolmiolinjalle sattuvat vesistöt ja viljelykset pyritään ylittämään ja laskemaan jäljet niiltäkin osuuksilta. Mikäli ne joudutaan kiertämään, jälkiä ei kierron aikana lasketa ja laskematta jääneet kolmion osuudet merkitään selvästi karttakopioon.

Jos kolmio lasketaan useamman laskijan yhteistyönä, tiedot eri osuuksilta kootaan yhdelle lomakkeelle ja karttakopiolle ja käytetään koko kolmion havainnoille vain yhtä juoksevaa numerosarjaa.

Havainnot ja niiden kirjaaminen

Kaikki havainnot (jäljet ja näköhavainnot) paikannetaan kartalle piirretyille kolmioreiteille lyhyillä poikkiviivoilla, numeroidaan ja selitetään havaintolomakkeella. Mikäli samassa paikassa on tiheässä useiden lajien jälkiä, jakso paikannetaan karttaan yhdellä viivalla, havainnot kirjataan lomakkeeseen niin, että jokaiselle lajille tulee oma numeronsa ja jakson havainnot yhdistetään aaltosulkeella. Samalle riville ei tule kirjata usean lajin jälkiä.

Talvilaskennassa lasketaan vain ne jäljet, jotka risteävät kulku-uran kanssa. Jokainen ylitysjälki lasketaan erillisenä siinäkin tapauksessa, että jotkut jäljet nähdään selvästi saman yksilön tekemiksi. Ainoat poikkeukset, joissa saadaan laskea mukaan kulku-uraa risteämätön alle 10 m:n etäisyydelle tuleva jälki, ovat kettu ja susi siinä tapauksessa, että ne ovat selvästi varoneet ylittämästä esikiertouraa ja kääntyneet sen vuoksi poispäin.

Jos on syytä epäillä, että jälkiin on astunut useampi peräkkäin kulkenut eläin (esim. ilves, hirvi), jälkeä tulee seurata jonkin matkaa sellaiseen maastokohtaan, jossa kulkijoiden lukumäärä paljastuu. Mikäli taas on ennättänyt syntyä jälkipolku (esim. jänis, valkohäntäpeura), laskijan on arvioitava jälkien lukumäärä niin hyvin kuin osaa tai määräksi kirjataan epämääräinen.

Laskennan tulokset palautetaan Lukelle mahdollisimman pian joko oma.riistakolmiot.fi sivuston kautta tai postitse osoitteeseen:

Luonnonvarakeskus

Tunnus 5003955,

Info RIKOL

00003 Vastauslähetys