Riista- ja peltokolmion perustaminen

Riistakolmio perustetaan halutulle alueelle. Kolmion sijainnin suunnittelevat laskentaryhmät itse siten, että kolmion kulkeminen on mielekästä.

Riistakolmio (3x4km) pyritään sijoittamaan voittopuolisesti metsään ja välttämään laajojen peltojen tai järvien ylittämistä. Erityisesti tulee välttää jokia ja kosteikkoja, joiden ylittäminen voi olla hankalaa niin kesällä kuin talvellakin. Kesälaskennassa pellot ja järvet kierretään tekemättä laskentaa, mutta talvilaskentojen latu voidaan yleensä vetää suoraan peltojen ja vesien yli. Kolmion tulisi sijaita metsässä mahdollisimman satunnaisesti, jolloin eri metsätyypit ovat kolmion varrella edustettuina suunnilleen samassa suhteessa kuin niitä esiintyy alueella. Avohakkuutkin ovat metsämaata, joten niitäkään ei tulisi karttaa.

Peltokolmio (3x2km) sijoitetaan mahdollisimman peltovaltaiselle alueelle. Peltokolmio lasketaan vain talvisin, joten siinä eivät pienet vesistöt ole niin haitallisia.

Kolmiota ei tule sijoittaa ruokintapaikkojen läheisyyteen eikä ruokintapaikkoja myöhemmin perustaa lähelle kolmion sivuja, koska silloin talvilaskennan jälkitiheys voi kohota luonnottoman korkeaksi.

Kolmion suuri koko ja säännöllinen muoto takaavat sen, että arviointireitin kulku on pakostakin likipitäen satunnainen eli eri maastotyyppien edustavuus linjoilla on keskimäärin hyvä. Kolmio tulee sijoittaa siten, että aloituspisteeseen (tai pisteisiin) on hyvät kulkuyhteydet. Koska itse laskenta on parhaassakin tapauksessa työläs, on syytä välttää ylimääräistä vaivaa laskennan aloituspisteiden saavuttamiseksi.

Kolmio on pysyvä. Sitä ei muuteta vuodesta toiseen, joten sen voi merkitä maanomistajan luvalla mahdollisimman näkyvästi esimerkiksi maalimerkein tai merkintänauhalla. Kolmion linjaus ja merkitseminen on syytä tehdä huolellisesti: tämä helpottaa kulkua itse laskennassa, vapauttaa huomion riistahavaintojen tekemiseen ja takaa tulosten vertailukelpoisuuden.

Kolmioiden metsärakenteet muuttuvat jatkuvasti, mutta niin muuttuu maamme metsäkuvakin. Kolmiot mittaavatkin metsäriistamme keskimääräistilaa ja metsäkuvan muutosten vaikutuksia riistan viihtyvyyteen.

Riistakolmiota perustavan on syytä olla yhteydessä Luonnonvarakeskukseen (riistakolmiot@luke.fi). Tällöin voidaan selvittää se, onko suunnitellulla alueella tai sen läheisyydessä ennestään kolmiota. Samalla selviää mahdollisuus ottaa käyttöön alueelle mahdollisesti perustettu mutta sittemmin ”sammunut” riistakolmio, joka voitaisiin elvyttää.

Toimi näin

Kun perustat uutta kolmiota, tee ensiksi karttapohjalle luonnos kolmion sijoittumisesta. Lähetä kolmion kartta tai kulmakoordinaatit (mieluiten ETRS35 muodossa)  ja kolmiovastaavan yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, metsästysseura ja riistanhoitoyhdistyksen nimi) Luonnonvarakeskukseen (riistakolmiot@luke.fi). Tämän jälkeen kolmio rekisteröidään tietokantaan ja sille annetaan oma id-tunnus.

Satelliittipaikannus- eli GPS-laitteet ovat jo sangen tavallisia metsästäjillä, ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää uuden kolmion perustamisessa ja kolmiolaskennassa muutenkin. Kolmion kulmat voidaan GPS:n avulla paikantaa tarkasti. Mikäli linjalta tallennetaan reittipisteet esimerkiksi 500 metrin välein, GPS:n avulla voidaan suunnistaa hyvin tarkasti, ja etäisyydet reittipisteisiin helpottavat riistahavaintopaikkojen kirjaamista kartalle. GPS-laitetta käytettäessä kolmion nurkat on joka tapauksessa syytä merkitä pysyvästi.

Luonnonvarakeskus toimittaa jatkossa laskijoille laskennassa tarvittavat karttakopiot ja laskentamateriaalit jokaista laskentaa varten.